Miksi kaksoset kokoontuvat?

Kaksosten päivää vietetään helmikuun toisena päivänä ja silloin puhutaan kaksosuudesta. Jokaisella monikolla ja monikon läheisillä on oma kokemus asiasta. Kaikki kokemukset ovat tärkeitä ja muidenkin olisi hyvä tietää niistä. Tässä kirjoituksessa on identtisen kaksosen näkökulmaa ja taustalla on hieman tutkimuskirjallisuutta.

Me kaksoset kuulumme siis pieneen monikkojen ryhmään. Kaksossynnytyksiä on vajaat 1,3 % kaikista synnytyksistä. Näistä identtisiä arvioidaan olevan noin kolmannes eli 4 promillea synnytyksistä. Elämme samanlaista elämää kuin muutkin, mutta meissä on tietyn tyyppistä erilaisuutta. Identtisessä kaksosuudessa erilaisuus on silmiin pistävää. Se näyttäytyy samanlaisuudessa.

Näytä lisää...

Monikkouden moni-ilmeistä olemusta on usein vaikeata hahmottaa ja täsmällisesti sanoittaa. Se vain on olemassaoloomme kuuluvaa. Jossain elämän vaiheessa jopa olemassaolomme herkkää ydintä. Elämme kaksosina ja samalla rakennumme ja rakennamme omaa persoonaa kaksosina ja ohi kaksosuuden. Tämä kaksijakoisuus on kaksosuuden ydinasiaa. Ja sille geneettiset ja psykososiaaliset tekijät sekä kasvuympäristö antavat erilaisia ja mielenkiintoisia muotoja. Myötäsyntyiseen ominaisuuteen sisältyy usein monia elämänvahvuuksia.

Kaksosuuskokemukset ovat yksilökokemuksia ja voivat ajoittua elämänkaaressa eri vaiheisiin. On havaittu ainakin seuraavia piirteitä monikkoudessa: Aluksi kaksoset ovat hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Suhde toiseen kaksoseen on läheinen ja se voi ohittaa muita ihmissuhteita. Tämä vaihe yleensä muuttuu ajan kuluessa ja kaksosuussuhde löystyy. Kaksoset löytävät näin oman yksilöllisen olemuksensa. Suhde sisarukseen jää yleensä läheiseksi mutta on joustava.

Kaksosuuden psykososiaalisissa tekijöistä ja niiden toteutumisessa olisi paljon tutkittavaa ja opittavaa erityisesti kasvattajille. Mutta myös meille kaksosille. Tämä ei ole helppoa, koska me olemme moninainen joukko. Meitä on lukumääräisesti vähän, joten suurta tutkimusintressiä ei ole. Ja tutkimustuloksetkin skaalautuvat pieneen vähemmistöön, joka taas jakautuu vielä pienempiin kohderyhmiin. On eri asia olla identtinen kaksonen kuin samaa tai eri sukupuolta oleva ei-identtinen kaksonen. Kaksoset tulisikin saada toimimaan omassa asiassaan, koska me olemme uskottavia määrittelemään ja arvioimaan kaksosuutta kokemusasiantuntijoina.

Kaksosuustietoutta voidaan lisätä

Tästä kokemusasiantuntijan lähtökohdasta aikuiset kaksoset voisivat järjestää osallistavia ryhmäkokoontumisia. Tarpeellinen olemassaolon ilmaus olisi myös kaksosten valtakunnallinen kokoontuminen, joissa me itse määrittelisimme, arvioisimme ja jakaisimme kaksosuustietoutta yksilökokemuksiin pohjaten. Yhdysvalloissa Ohion Twinsburgissa tällaisia tapaamisia on järjestetty vuosikymmeniä.

Jotain tällaista on nyt tekeillä. Lähtökohtana on ollut Suomen Monikkoperheet ry:n mittava hankesuunnitelma, jossa kaksosten kokoontuminen oli yksi hankeosio. Hanketta ei voitu käynnistää, mutta puheena oleva rajattu osio on mahdollista toteuttaa omaehtoisesti. Se toteutuu nyt Seinäjoki-salissa elokuussa 2023 kokeiluna ja pilottihankkeena. Suomen monikkoperheet ry tukee tapahtumaa. Myös kaksosten vanhemmat ja läheiset ovat tervetulleita. Tilaisuus on tällä kertaa kutsuseminaari ja rajoittuu tällaisena ”asianosaisiin”. Joitain täydentäviä ryhmiä varaudutaan kutsumaan, jos tarvetta ilmenee.

Kokoontumisella olisi monia tavoitteita. Ensiksi se olisi iloinen ”sisarustapaaminen”, jossa me monikot voimme nähdä ja tavata toisiamme sekä kuulla tutkittua tietoa kaksosuudesta. Osallistujille varataan tilaisuus myös omiin puheenvuoroihin ja keskusteluihin. Puheenvuorot voi esittää suullisesti tai toimittaa kirjallisesesti. Tarkempia ohjeita annetaan myöhemmin.

Ehkäpä tällaisista tapaamisista tulee pysyvä käytäntö. Ja nyt on hyvä hetki aloittaa.

Seppo Aho
Identtinen kaksonen
Suomen monikkoperheet ry:n asiantuntijatiimin jäsen

Ohjelma

10.00	Tervetuloa, Seppo Aho Lataa
	Asiantuntijapuheenvuorot: Kaksosuuden synty, sen genetiikasta ja epigenetiikasta. Prof. Jaakko Kaprio (Helsingin yliopisto) Lataa Kaksosten vanhemmuudesta, tiedon ja tuen tarpeesta. Yliopistonlehtori, FT Kristiina Heinonen (Itä-Suomen yliopisto) Lataa
11.15	Lounastauko (omakustanne)
12.15	Kaksoset puhuvat kaksosuudesta valmisteltujen puheenvuorojen ja ohjattujen ryhmätöiden pohjalta. Tavoitteena valaista kaksosuuden/monikkouden usein ohitettuja psykososiaalisia kysymyksiä käytännön esimerkkien pohjalta. Lue tilaisuuden tuotoksia tästä.
14.00	Kahvitauko (omakustanne)
	Kaksosuuspuheet jatkuvat vapaamuotoisesti ja ennakkotehtävien pohjalta. Kaksosuuden erilaiset muistijäljet. Identtiset kaksoset Jouni ja Jyrki Suominen. Kaksosuustutkimuksen haasteet. Näkökulmia poikkitieteellisen tutkimuksen lähtökohtiin. FT, KT Jouni Suominen Lataa Mahdollisesti Suomen Monikkoperheet ry:n ja sen alueorganisaatioiden esittelyä
16.00	Tilaisuuden päätös Toiminnanjohtaja Ulla Kumpula, Suomen Monikkoperheet ry Lataa

Ajankohtaista

Yhteenveto tapahtumasta

"Monikkovanhemmuus on erityistä vanhemmuutta"

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä kaksostapaamisessa todettiin, että jokainen kaksonen on yksilö ja tulisi kohdata omana persoonanaan.

Kaksosten tiimi yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa järjesti kaksostapaamisen Seinäjoella 26. elokuuta 2023. Tilaisuus oli keskusteleva seminaari, jossa monikkosisarukset olivat itse keskiössä omassa asiassaan.

Kaksosuutta käsiteltiin eri näkökulmista
Näytä lisää...

Tilaisuuden luennoilla ja työpajoissa pohdittiin muun muassa kaksosuuteen liittyviä uskomuksia, kaksosten kasvatuksen erityispiirteitä, kaksosten keskinäisen vuorovaikutuksen tapoja ja kaksosuuden merkitystä työelämässä, kumppanuudessa ja vanhemmuudessa.

Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Paikalla oli identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia sekä heidän läheisiään ja alan ammattilaisia.

Vanhemmat kaipaavat lepohetkiä

Kaksosten vanhemmuudesta, tiedon ja tuen tarpeesta esitelmöi monikkoperhetutkija Kristiina Heinonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut monikkoperheiden arkea ja seurannut äitiys- ja lastenneuvoloiden toimintaa tästä näkökulmasta vuosikymmenten ajan. Heinonen oli sitä mieltä, että neuvolatoiminnassa monikkoperheiden asioista tulisi olla kokonaisvaltaisempi ymmärrys ja monikkoperheosaamista tulee vahvistaa koulutuksen avulla.
– Kaksosten vanhemmat kaipaavat lepohetkiä arkeen. Hektisten päivien ja öiden keskellä olisi hyvä pystyä joskus istahtamaan rauhassa kahvikupin ääreen lukemaan päivän lehteä. Tai tehdä puolen tunnin kävelyretki raittiissa ulkoilmassa. Tällaisten lepohetkien saaminen edellyttää kotiin lisää tekeviä käsipareja erityisesti tilanteessa, jossa perheellä ei ole tukiverkkoa, sanoi Heinonen.

Jokainen lapsi on yksilö

– Monikkovanhemmuus on erityistä vanhemmuutta. Kaksoset ovat erityisiä ja ihmeellisiä myös omille vanhemmilleen, kuvaili Heinonen. Hän totesi, että vanhempien ja kaksosten välinen vuorovaikutus on tärkeää, mutta silti jokainen lapsi tulisi myös kohdata omana itsenään. Olisi tärkeä puhutella lasta omalla nimellään ja tukea jokaisen lapsen yksilöllisyyttä. – Joskus voisi järjestää pienen hetken, jolloin kohtaisi kaksosen ilman tämän kaksosparia. Silloin helpommin taustalle jäävä kaksonenkin tulisi kuulluksi ja vanhemmat oppisivat tuntemaan lapsiaan paremmin omina persoonina, ei pelkästään kaksosina, painotti Heinonen.

Tilaisuudessa luennoivat Heinosen lisäksi professori Jaakko Kaprio ja FT, KT Jouni Suominen. Kaprio keskittyi kaksosuuden genetiikkaan ja epigenetiikkaan. Professori kertoi, että kaksosuuden yleisyys vaihtelee ympäri maailman. Kaprio on ollut ja on edelleen mukana monissa tutkimushankkeissa, joissa kaksosuuteen liittyviä kysymyksiä tutkitaan. Hän mainitsi mm. että identtisyys ei periydy ja että sitä esiintyy tasaisesti ympäri maailman. Epäidenttisyys kulkee suvuittain ja siitä geneettinen tieto kasvaa jatkuvasti. Silti töitä tutkimuksen saralla edelleen riittää.

Suomisen puheenvuoro keskittyi kaksosuustutkimuksen haasteisiin. Tutkimusten avulla pyritään selvittämään positiivisen läheisriippuvuussuhteeksi luonnehdittavan kaksossuhteen laadullisiaominaosuuksia ihmisen ja yksilön kokonaishyvinvoinnin kannalta. Suomisen mielestä pelkät määrälliset tutkimukset (koulutustaso, tulotaso tai yhteiskunnallinen asema) eivät anna riittävää kuvaa ihmisen hyvää elämää tarkasteltaessa.

Kaksosuustapaamisen ohjelmaan sisältyi myös keskustelunaiheita, joita työstettiin pienryhmissä. Tavoitteena oli saada tuntumaa kaksosuuden psykososiaaliseen olemukseen. Eli millaista on elää kaksosena ja monikkona ja millaisia erityisiä piirteitä monikkouteen voi sisältyä. Näistä keskusteluista on tulossa Seppo Ahon laatima erillinen tarkastelu. Se antaa mahdollisuuden arvioida, onko ja miten myös monikkolapsuus jotenkin erityistä tai erilaista lapsuutta. Ja miten se saattaa vaikuttaa ja jäsentää monikkojen elämää.

Kunniamaininta Kaksosten tiimille

Tilaisuuden päätöspuheenvuoron käytti Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula. Puheenvuorossaan hän kiitti Kaksosten tiimiä koulutuspäivän järjestämisestä. Kiitosten lisäksi Kumpula luovutti tilaisuuden järjestäjälle Seppo Aholle sekä tiimin muille edustajille Timo Aholle, Jouni Suomelalle ja Jyrki Suomelalle Monikkoperheet ry:n myöntämän historian ensimmäisen Monikkoteko-kunniakirjan. Kunniamaininta myönnetään henkilöille tai taholle, joka on huomattavalla tavalla vaikuttanut järjestön tavoitteiden toteutumiseen. – Toivon, että tällaisia tilaisuuksia järjestettäisiin tulevaisuudessakin, totesi Kumpula.

Faktaa:

Monikkoperheet Suomessa
Vuonna 2021 syntyi yhteensä 49 726 lasta, joista monikkostatuksella 2,6 %.
Kaksosia syntyi 635 perheeseen.
Kolmosia syntyi 11 perheeseen.


Mauri Penninkangas
(Sain olla kaksosuustapaamisessa käytännön järjestelyissä mukana ja samalla seurata tapahtuman sisältöäkin. Itse en ole kaksonen.)

Kirja

Professori Juha T. Hakalan kirja-arvio teoksesta
Kaksoset puhuvat kaksosuudesta – opas monikkolasten kokemusmaailman ymmärtämiseen

YTL Seppo Ahon kokoama teos Kaksoset puhuvat kaksosuudesta: Tietokirja ja selviytymisopas tarjoaa varsin kiinnostavia – ja myös hyvin tarpeellisia – näkökulmia kaksosuuden kokemusmaailmaan. Kirja on myös poikkeuksellinen, sillä se yhdistää kaksosten omat äänet alan tutkimustietoon. Tuloksena on teos, joka on sekä syvällinen itsetutkiskelun väline että tietolähde kaksosuudesta kiinnostuneille ammattilaisille ja varsinkin perheille, joilla on ollut onni kohdata kaksosia (tai monikkoja) lähipiirissään.

Näkisin, että kirjan perimmäinen merkitys lukijakunnalle on sen kyvyssä tarjota sellaista ensikäden tietoa kaksosuudesta, johon läheskään kaikilla ei ole pääsyä. Teos käsittelee ja sanoittaa kaksosten kokemusmaailmaa tavalla, joka voi muutoin olla vaikeata tunnistaa, suojattua tai jopa salattua.

Kirjasta löytyy useampia perusteltuja näkökulmia kaksosuuden maailmaan. Kansainvälisestikin tunnettu kaksostutkija, geneettisen epidemologian professori Jaakko Kaprio tarjoaa osuudessaan havaintoja identtisten kaksosten elämänkaareen ja perimään antaen teokselle vankan lääketieteellisen selkärangan.

Näytä lisää...

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Seppo Aho tuo – kaksosena – teokseen vahvasti henkilökohtaisen, emotionaalisestikin sävyttyneen ytimen. Hän tulkitsee kaksosten anonyymien viestien merkitystä ja auttaa kirjoituksellaan ymmärtämään, miten kaksosten identiteetin muodostumista voidaan tukea kasvuiässä ja myöhemminkin. Ahon osuus on erityisen tärkeä kaksosille itselleen, sillä se tarjoaa mahdollisuuden jakaa ja käsitellä merkityksellisiä kokemuksia yhdessä.

Yliopistonlehtori, FT Kristiina Heinonen tuo esiin hoitotieteellisen näkökulman, käsitellen esimerkiksi yksilöllisyyden tukemista sekä kaksosten keskinäisen suhteen huomioimista. Myös hänen tarkastelunsa tarjoaa monikkoperheiden vanhemmille käytännönläheisiä ohjeita mahdollisiin arjen haasteisiin.

Erityispedagogi, KM Kaarina Höykinpuron osuus kirjassa nousee kysymyksestä: Ovatko kaksoset lähtökohtaisesti tavallisia lapsia? Erityispedagoginen näkökulma on ratkaiseva varsinkin kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisille, jotta he voivat ymmärtää, miten esimerkiksi erilaiset toiminta- ja kasvuympäristöt heijastuvat kaksosten kokemukseen.

Toiminnanjohtaja Ulla Kumpulan puheenvuorossa selvitetään vielä, miten monikkoperheitä tuetaan järjestötoiminnan keinoin Suomen Monikkoperheet ry:ssä ja sen jäsenyhdistyksissä.

"Kaksoset puhuvat kaksosuudesta" on äärimmäisen hyödyllinen työväline kaksosille itselleen, mutta myös monikkoperheiden vanhemmille ja kaksosia työssään kohtaaville ammattilaisille. Erityisesti kaksosille kirja on selviytymisopas. Se auttaa ymmärtämään entistä syvällisemmin omaa ainutlaatuista suhdetta ja identiteettiä. Kirjassa esille tuodut kaksosten autenttiset puheenvuorot auttavat ymmärtämään paremmin omaa kaksosuutta – ja myös suojaamaan itseä monilta virheellisiltäkin käsityksiltä. Teos rohkaisee kaksosia olemaan rohkeammin esillä tiedostavina yksilöinä ja omien asioiden ajajina. Se antaa kaksosille itselleen luvan ja välineet sanoittaa oma ainutlaatuinen kokemusmaailmansa.

Kaksoset puhuvat kaksosuudesta ei siis ole vain kirja, vaan se on monipuolinen tietopaketti ja puheenvuoro, joka nostaa kaksosuuden merkityksen sille kuuluvalle tasolle. Näkisin, että tämän kirjan omistaminen ja sen äärelle pysähtyminen on investointi ymmärrykseen, joka kantaa läpi kaksosten koko elämänkaaren.

Lopuksi

HAASTEITA JA HANKKEITA KAKSOSTEN PÄIVÄNÄ 2.2.2026

Monikkoutta syvällisesti käsittelevä kirja Kaksoset puhuvat kaksosuudesta. Tietokirja ja selviytymisopas on nyt julkaistu pitkäkestoisen ja työläänkin hankkeen tuloksena (Kaprio Jaakko, Heinonen Kristiina, Aho Seppo, Höykinpuro Kaarina, Kumpula Ulla 2025). Julkaisuun sisältyy ainakin rivien välissä joitakin ajatuksia kehittämishankkeista, joita tässä esitellään.

Teoksen sisällöllistä substanssia on arvioinut kasvatustieteen emeritusprofessori ja tietokirjailija Juha T. Hakala. Monikkouden teemoihin liittyy myös Suomen Monikkoperheet ry:n järjestöhistoriikki Kohtaamisia ja kehittämistyötä (Ulla Kumpula, Laura Lanki 2025). Tämä tuotos on sähköisessä muodossa järjestön nettisivulla.

Kaksosuuden ja yleensä monikkouden olemuksen tarkempi esittely palvelee erityisesti monikkoja ja monikkoperheita. Monikkojen osuus on noin 1,4 % synnytyksistä. Vuonna 2023 monikkolapsia syntyi Suomessa 1163. Identtisten kaksosten osuus tästä on noin kolmannes. Monikkotietouden lisäksi myös käytännöllistä tukea monikkoperheet kaipaavat varsinkin lasten ollessa pieniä. Tämä on erityisesti hoitotieteen näkökulma. Paikallisella taholla on erilaisia järjestöjä ja yhteisöjä, joiden toimenkuvaan hyvinkin voisi kuulua myös monikkolasten ja monikkoperheiden tukeminen. Tai vain huomioiminen tavalla tai toisella.

Vapaaehtoistyön merkeissä monikkoperheille voitaisiin tarjota esim. yksi vapaailta silloin tällöin, jolloin vapaaehtoistyöntekijä tai työpari hoitaisi lapset.
Näytä lisää...

Yleensä talkooavun eli vapaaehtoistyön pyytäminen, sen tarjoaminen ja vastaanottaminen on aikoinaan ollut suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvuus ja resurssi varsinkin kriisiaikoina. Tätä valottavat mm. julkaisut: Sinikka Paavilainen, Työtytöt ja Kauko Leiponen, Kansa talkoissa. Joku voi vielä muistaa suojeluskunta- ja lottajärjestöt sekä Aseveliliitotkin, jotka myös perustuivat keskeisesti vapaaehtoistyöhön. Suomalaisessa kaunokirjallisuudessa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka talkooapu on ollut yhteisvastuun ja hyvän naapurisovun ilmentymä. Esimerkiksi Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla on värikäs pentinkulmalaisten talkookuvaus.

Aluksi pienimuotoinen vapaaehtoistyö ja joustavat käytännöt voisivat pilottihankkeina kehittyä ja laajeta koskemaan muitakin elämän alueita. Ja näin toiminta rikastuttaisi yhteisöllisyyttä, toisi myönteistä vuorovaikutusta, vahvistaisi turvaverkkoja ja monipuolistaisi ihmissuhteita. Yksilölle se tarjoaisi kokemuksia olla mukana itseään suuremmissa asioissa. Kaikki tämä voisi tapahtua periaatteessa jo olemassa olevilla resursseilla ja organisaatioilla.

Suomessa on valtavasti erilaisille aatteille ja arvopohjille rakentuneita alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä, joiden toimintoihin mainittu ehdotus voisi kuulua. On myös jo pitkään vakiintuneen aseman saavuttaneita organisaatioita kuten Väestöliitto, Suomen evankelisluterilaisen kirkon paikalliset seurakunnat, Suomen Punainen risti SPR ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL.

Yksi tapa muistaa monikkoperheitä käytännöllisen avun lisäksi tai sen vaihtoehtona olisi jakaa monikkolapsia saaneille perheille esitelty ja arvioitu kirja Kaksoset puhuvat kaksosuudesta. Tietokirja ja selviytymisopas. Kirjan taustalla on toiminut monialainen asiantuntijatiimi. Valtakunnallinen järjestö Suomen Monikkoperheet ry on tukenut hanketta. Tällaisen toiminnan pienimuotoinenkin viriäminen olisi hyvä päätös meidän kirjoittajien talkootyölle! Siitähän on oikeasti ollut kysymys. Kirjan kustantajan, pienkustantajan, inhorealistinen arvio meidän kirjoittajien palkkioista oli: Kahvirahat!

Kirjahankkeen lopuksi ehdotus, jollei suorastaan täsmähaaste, Suomen Monikkoperheet ry:n 16:lle aluejärjestölle. Niitä on ehkä liian vähän hyödynnetty monikkojen asiassa. Heillä olisi paikallisina avaintoimijoina mahdollisuus aktivoida ja olla mukana mainittujen tahojen kanssa käytännön toimenpiteissa, jotka kohdistuisivat ensisijaisesti monikkolapsiin. Näin pieni, rajattu, näkymätön ja erityinen vähemmistö saisi myönteistä huomiota ja tukea. Ja ehkä sitä kautta hieman omaehtoista tilaa ja tarvittaessa luontevaa näkyvyyttä.

Seppo Aho
identtinen kaksonen